Aveneu Park, Starling, Australia

1. käsitteellinen tausta 2.1. Nuoret kuluttajina 2000-luvulla

1. Johdanto

 

Kuluttaminen ja rahan säästäminen ovat iso osa kotitalouksien
toimintaa ja arkea. Kuluttaminen on välttämätöntä, sillä elämme
kulutusyhteiskunnassa, jossa ilman rahaa ei voi pärjätä. Joillakin
kotitalouksilla ja ihmisillä on enemmän varoja käytössään kuin toisilla,
jolloin säästämisestä tulee osa arjen rutiineja. Säästämisen taito kehittyy
hiljalleen, mutta parhaimmillaan sen avulla voidaan turvata oma talous.

We Will Write a Custom Essay Specifically
For You For Only $13.90/page!


order now

Nuorten ajatellaan yleisesti kuluttavan paljon ja
melko huolettomasti, mutta ajattelevatko nuoret säästämistä heidän arjessaan.
Perhe, vanhemmat tai huoltajat, vaikuttaa hyvin paljon siihen, mitä nuoret
ajattelevat säästämisestä ja rahan käytöstä. Jos perheessä säästetään
tietoisesti paljon, vaikuttaa se selvästi myös nuorten ajatusmalleihin liittyen
säästämiseen ja kuluttamiseen. Myös vanhempien omat tiedot, taidot ja asenteet
rahan säästämisestä muokkaavat nuoren toimintaa. Toisaalta nuori saa tietoa
säästämisestä myös muualta. Kotitalouden ja yhteiskuntaopin oppitunnit antavat
paljon tietoa nuorille, mutta myös nuoren oma kiinnostus säästämistä kohtaan
vaikuttaa toimintaan.

Nuorten rahankäyttö on aina ajankohtainen asia, mutta
varsinkin yhteiskunta on huolissaan velkaantumisen lisääntymisestä ja
pikavippien käytöstä. Nuorten rahan käyttöä on tutkittu paljon, mutta nuorten
säästämiskäsityksiä vähemmin. Olisi tärkeää saada lisää tietoa nuorten
ajatuksista liittyen säästämiseen, sillä siihen pystyttäisiin puuttumaan
paremmin. Säästämisen avulla nuoret välttyisivät velkaantumiselta, eikä heidän
tarvitsisi käyttää pikavippejä rahoittamaan elämistään. Säästäminen on myös osa
kotitalouden oppiaineen kuluttajakasvatusta.

Olen itse hyvin kiinnostunut taloudesta ja rahan
käytöstä. Olen saanut itse hyvin kattavan kasvatuksen liittyen rahan käyttöön
ja rahan säästämiseen, joten on mielenkiintoista saada tutkia nuoria aiheeseen
liittyen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2. Teoreettinen ja käsitteellinen tausta

 

2.1. Nuoret kuluttajina

2000-luvulla syntyneet nuoret elävät
kulutusyhteiskunnassa, ja heidän identiteettinsä rakentaa myös osittain
kuluttamisen seurauksena. Teini-ikäiset elävät runsauden keskellä, jolloin
erilaisia tavaroita ja palveluita on tarjolla hyvin paljon. Koska esimerkiksi
tavaroita on paljon saatavilla, voi nuoren olla hankalaa tiedostaa, mitä hän
oikeasti tarvitsee. Yleisesti ottaen suomalaisten nuorten ei ajatella olevan
harkitsevia tai säästeliäitä kuluttamispäätöksissään, jonka seurauksena
yhteiskunnassa ollaan huolissaan nuorten rahaongelmista. Moni suomalainen nuori
ylivelkaantuu, sillä rahoja ei osata käyttää järkevästi. (Autio 2006.)

Nuorten kulutuspäätökset perustuvat mielitekoihin ja
haluihin ostaa jotakin, ja usein nuoret käyttävät saamansa rahat heti. Kulutustottumukset-
ja päätökset alkavat muodostua hyvin nuorena ja ne kehittyvät lapsen kasvaessa
vanhemmaksi (Autio & Paju 2005). Vaikka nuorten ajatellaan olevan hyvin
kulutuskeskeisiä ja huolettomia rahankäyttäjiä, niin monet kuitenkin
tiedostavat esimerkiksi ympäristöystävällisen kuluttamisen (Autio 2006). Teini-ikäiset
ovat yhä tietoisempia vihreästä kuluttamisesta, sillä siitä puhutaan enemmän
kuin ennen.

 

2.2. Rahan säästäminen

Säästämisen
on ennen ajateltu olevan vain sotasukupolville tyypillinen piirre, sillä
silloin kaikkea piti säännöstellä ja säästää. Vanhempi sukupolvi huolehti
omista varoistaan niin, että säästöissä oli aina rahaa yllättäviä menoja
varten. Rahan säästämiseen vaikuttaa kuitenkin moni asia, eikä kaikilla ole
varaa säästää. Monien kotitalouksien palkkatulot ovat hyvin pienet, jolloin
säästöön ei jää paljon rahaa. Toisaalta kotitaloudet voivat turvata taloutensa
myös muilla tuloilla, mutta olisi tärkeää, että säästössä olisi aina edes vähän
rahaa. Näin kotitaloudet eivät elä yli varojensa ja vältytään velkaantumiselta.

Nuoret
saavat rahaa yleensä vanhemmilta, isovanhemmilta ja osa saa myös satunnaista
työtuloa (Autio & Paju 2005). Teini-ikäiset voivat joko saada viikko- tai
kuukausirahaa, jos vanhemmilla/huoltajilla on siihen varaa.  Myös isovanhemmat ja muut sukulaiset antavat
rahaa usein eri juhlapäivinä. Yläasteikäiset saattavat myös käydä satunnaisesti
töissä esimerkiksi viikonloppuisin. Nuorilla on siis eri määrissä rahaa, jota
he voivat kuluttaa ja säästää. Järkevä rahan käyttö on välttämätöntä, jotta
nuoret välttäisivät myöhemmin esimerkiksi pikavipit ja ylivelkaantumisen.
Nuorena opitut tiedot ja taidot kulkevat yleensä mukana läpi elämän.

Nuorten
innokkuus säästämiseen riippuu monesta tekijästä. Nuoret saattavat ajatella,
että heidän ei tarvitse säästää, koska asuvat kotona. Toisaalta myös nuorten
tulot ovat niin pienet, että ostosten jälkeen säästöön ei jää paljoa
välttämättä rahaa (Saarinen 2001). Myös perheen asenne säästämistä kohtaan
vaikuttaa selvästi nuorten ajatteluun. Jos kotona vanhemmat tai huoltajat ovat
hyvin säästäväisiä voi se siirtyä lapsillekin. Vastaavasti jos kotona ei puhuta
säästämisen merkityksestä, voi nuorestakin tulla huoleton rahankäyttäjä.
Koulussa esimerkiksi yhteiskuntaopin ja kotitalouden tunneilla saa myös tietoa
rahan käyttöön liittyen. Myös oma kiinnostus järkevää kuluttamista kohtaan
saattaa lisätä nuoren tietoja ja taitoja säästämistä kohtaan.

 

2.3. Aiemmat tutkimukset
aiheesta

 

 

 

 

 

3. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset

 

Tutkimuksen
tarkoituksena on tutkia 9-luokkalaisten nuorten ajatuksia ja kokemuksia
säästämisestä. Kotitalouksien säästämistä on tutkittu paljon, mutta nuorten
säästämistä vähemmin. Tarkoituksena on saada lisää tietoa nuorten ajatuksista
säästämistä kohtaan. 9-luokkalaiset eivät välttämättä saa vielä tarpeeksi
rahaa, jota he voisivat säästää, mutta heiltä voi silti kysyä omista
kokemuksistaan liittyen rahan säästämiseen.

 

Tutkimuskysymykset:

 

1.
Mitä 9-luokkalaiset ajattelevat rahan säästämisestä?

     1.1. Miksi rahaa säästetään?

     1.2. Mitkä tekijät vaikuttavat rahan
säästämiseen?

 

2.
Mistä olet saanut tietoa rahan säästämisestä?

     2.1. Puhutaanko teillä kotona
säästämisestä?

     2.2. Säästätkö itse tällä hetkellä rahaa
johonkin?

 

 

4. Tutkimusmenetelmät

 

4.1. Tutkimuksen kohde

 

Tutkimuksen
kohteena ovat 9-luokkalaiset nuoret. Kohderyhmä valikoitui heihin, sillä 15-16-
vuotiaat nuoret ovat jo luoneet omaa kuluttajaidentiteettiä ja he ovat saaneet
jo opetusta kotitaloudessa ja yhteiskuntaopissa. 9-luokkalaiset tiedostavat
myös omaa toimintaansa, ja pystyvät kertomaan paremmin säästämisestä kuin
nuoremmat oppilaat. Nuoruudessa myös luodaan tietoja ja taitoja koko elämää
varten, jolloin vanhempana ajatuksia ja käsityksiä voi olla vaikeampi muuttaa.
15-16- vuotiaita tutkittaessa voidaan havaita asioita, joihin pitäisi puuttua
esimerkiksi opetuksessa tai kasvatuksessa.

 

4.2. Aineiston hankintamenetelmä

 

Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisesti eli
laadullisesti. Tarkoituksena on ymmärtää ja tutkia säästämistä ilmiönä nuorten
keskuudessa. Aineiston hankintamenetelmänä käytetään puolistrukturoitua
haastattelua, jolloin haastattelulomakkeessa on tarkkoja kysymyksiä eri
teemoista, mutta ei valmiita vastausvaihtoehtoja (Hirsjärvi, Remes &
Sajavaara 2013). Haastattelu sopii aiheen käsittelyyn hyvin, sillä
tarkoituksena on saada nuorten omia ajatuksia säästämisestä esiin, mikä ei
olisi mahdollista niin hyvin esimerkiksi kyselylomakkeella. Koen myös, että
haastattelu on parempi vaihtoehto aineiston keräämiseen kuin oppilaiden
kirjoittaminen, sillä kirjoittaminen ei välttämättä motivoi heitä vastaamaan
kattavasti aiheeseen liittyen.

Aineisto hankitaan neljältä peruskoulun
9-luokkalaiselta. Haastattelut toteutetaan yhden kotitalouden oppitunnin
aikana, ja yhden haastattelun kesto on noin 15 minuuttia. Yhden oppilaan
haastattelun ei tulisi kestää kovin kauaa, sillä nuoren mielenkiinto saattaa
silloin heikentyä aihetta kohtaan. Haastattelut toteutetaan
yksilöhaastatteluina, vaikka teemaan sopisi myös esimerkiksi ryhmä- tai
parihaastattelu. Ryhmähaastattelussa saattaa kuitenkin ongelmaksi muodostua
oppilaiden puheen päällekkäisyys sekä arastelu liittyen omiin mielipiteisiin. On
tärkeää, että kysymykset ovat selkeitä, jotta oppilaat tajuavat ne helposti
eikä niiden ymmärtämiseen mene aikaa. Tutkimus on tarkoitus toteuttaa
pääkaupunkiseudun peruskoulussa. Tutkimusluvat täytyy kysyä koulun rehtorilta,
joka voi tiedottaa asiasta kotitalouden opettajia. Tarkoitus on, että
kotitalouden opettaja kysyy halukkaita 9-luokkalaisia osallistumaan
haastatteluun.

 

4.3. Analyysimenetelmät

 

Kun aineistot ovat hankittu, niin ne täytyy litteroida
puhtaaksi tekstinkäsittelyohjelmalla. Tässä vaiheessa olisi hyvä jo tietää,
millaista aineiston analyysimenetelmää käytetään. Koska aineisto on kerätty
haastatteluilla, aineisto analysoidaan kvalitatiivisesti.  Aineistosta on tärkeää löytää tutkielman
kannalta merkittävät kohdat, sillä kaikkea ei tarvitse analysoida. Yksi
vaihtoehto analysoida aineistoa ja järjestää se ymmärrettävään muotoon, on
teemoittelu ja tyypittely. Analyysimenetelmä kuitenkin varmasti vahvistuu
tutkielman edetessä. Tarkoituksena on kuitenkin yhdistää haastatteluista saatu
tieto aiempiin tutkimuksiin ja teorioihin. (Hirsjärvi ym. 2013.)

 

 

 

 

 

5. Alustava aikataulu

 

Joulu- ja tammikuu 2017:
teoreettisen viitekehityksen kirjoittamista, aiheeseen perehtyminen,
tutkimussuunnitelman teko ja esittäminen 16.1.2018, tutkimuslupien kysyminen ja
haastateltavien etsiminen

Helmikuu 2018: haastattelurungon
tekeminen, tutkimuksen toteuttaminen ja haastattelujen litterointi

Maalis- ja huhtikuu 2018:
tulosten raportointia, tutkielman raportoinnin kirjoittaminen

Toukokuu 2018: valmis
tutkielma viimeistään

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6. Lähteet

 

Aaltola, J. & Valli, R.
2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin: 1, Metodin valinta ja aineistonkeruu :
virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus : Jyväskylän
yliopisto.

Aaltola, J. & Valli, R.
2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin: 2, Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle
tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä:
PS-kustannus : Jyväskylän yliopisto.

Autio, J., Marjamäki, K.
& Peura-Kapanen, L. 1985. Nuoret kuluttajina: Osa 1, Nuorten
henkilökohtaiset kulutusmenot sekä kotitalouksien kulutusrakenne. Hki.

Autio, M. & Paju, P.
2005. Kuluttava nuoruus. Helsinki: Opetusministeriö :
Nuorisotutkimusverkosto : Nuorisoasiain neuvottelukunta : Stakes.

Autio, M. 2006.
Kuluttajuuden rakentuminen nuorten kertomuksissa. Väitöskirja. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Financial literacy among
children: The role of involvement in saving money. 2016. Young Consumers, 17(2), pp. 197-208.

Hirsjärvi, S. &
Sinivuori, E. 2009. Tutki ja kirjoita (15. uud. p.). Helsinki: Tammi.

Saarinen, H. 2001. Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus?:
Tutkimus nuorten kulutuskäyttäytymisestä ja velkaantumisesta. Helsinki:
Stakes.

Stahl, M. 2005. Early to ri$e: A young adult’s guide to
saving, investing and financial decisions that can shape your life (2nd
ed.). Los Angeles, CA: Silver Lake.

Taskinen, K. 2010. Kuluttavaa nuoruutta ?: Nuorten puheenvuoro
kuluttamisesta ja kulutuskulttuurista. Savonlinna: Itä-Suomen yliopisto.
Pro gradu.

Tiilikainen, J. M.
2003. Nuorten suhtautuminen
rahaan: Tapaustutkimus Savonlinnassa opiskelevien 17-29-vuotiaiden nuorten
rahan käyttöön ja kuluttamiseen liittyvistä asenteista ja käsityksistä.
Joensuu: Joensuun yliopisto. Pro gradu.

Vladas Griskevicius, Joshua
M. Tybur, Joshua M. Ackerman, Andrew W. Delton, Theresa E. Robertson, and
Andrew E. White

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alustavia kysymyksiä:

 

1. Jos nyt saisit
500 euroa, niin miten käyttäisit rahasumman? Säästäisitkö rahaa?

2. Koetko, että
sinun ei vielä tarvitse säästää, koska asut kotona?

3. Miten näet
säästämisen tulevaisuudessa? Mihin silloin säästät?

4. Mitä
ajattelet säästämisestä?

5. Miksi
säästäminen on tärkeää?

6. Millainen
kuluttaja olet?

7. Miten käytät
rahaa?

8. Mistä olet
saanut tietoa säästämisestä?

9. Puhutaanko
teillä kotona säästämisestä?

10. Mistä tai
keneltä saat rahaa?

11. Luuletko,
että säästäminen tulee ajankohtaisemmaksi myöhemmin?

12. Säästätkö
tällä hetkellä rahaa johonkin? Mihin?

 

x

Hi!
I'm Simon!

Would you like to get a custom essay? How about receiving a customized one?

Check it out